Lentomatkaa odotellessa

Me ollaan lähdössä tiistaina kohti New Yorkia, ja etukäteen vähän hirvittää tuo vajaan 9 tunnin lento 10-kuisen vauvan kanssa. Meillä lähtee tosiaan vaan Fiona matkaan ja isommat tytöt jää mummin hoiviin.
Vihdoin muuten löysin vanhan kameran piuhan ja sain ladattua edellisen meidän loman kuvat Lanzarotelta koneelle, eihän tässä mennyt kuin, ööööh.. puoli vuotta *noloa*. No jokatapauksessa, kamera oli tyttöjen käytössä ja tuloksena oli vajaa 200 toinen toistaan hilpeämpiä kuvia. Taidankin jatkossa antaa lasten hoitaa lomakuvaukset, ovat niin paljon autenttisempia.. Pakko jakaa tämä setti lentokoneesta.. Ei ollut tylsää nimittäin ollenkaan!

Hippo-juoksut

Kesän odotetuimmat kisat olivat Hippojuoksut, ja huomaatte varmasti, että meillä on otettu vähän mallia hieman enemmän treenanneista urheilijoista. Asenne ja tyyli oli näillä mimmeillä ihan kohdillaan :D

Tildan tuloksena neljäs sija, juoksijoita oli 57!

Palkintona pillimehu ja kultalusikka

Aadan sijoitus oli seitsemäs, juoksijoita 35!

Oravan poikasia

Meillä on jo pitkään tässä kesän aikana kuulunut rapinaa jostain katon uumenista. Nyt löydettiin siihen syyllinen.. Orava on tehnyt pesän meidän katolle!

Saimme tässä odottamattoman biologian tunnin esikoiseni kanssa, kun ensin se pesä bongattiin ulkona puuhastelun lomassa ja jostain syystä alettiin yhdessä katsella oravan puuhia.. Ette usko! Orava kantoi omia poikasiaan suussaan sinne pesään.. Reitti oli tarkka, pesäpuusta hyppy viereiseen puuhun, siitä alas, aidan ali, tien yli, hurja kipitys autotien reunaa meidän pihalle, kiipeily ison kiven yli, pihavaraston nurkkaa ylös, hyppy räystäälle, kurkistus alhaalle ja lujaa vauhtia pesään! Ja reitti oli täsmälleen sama, joka ikisen poikasen kohdalla. Haettiin äkkiä kamera sisältä ja yritettiin ottaa kuvia tarpeeksi kaukaa, jotta emme häiritsisi emon hääräystä.

Koululainen tästä innostui ja alkoi tentata multa nippelitietoa oravista ja pakko oli tunnustaa suuri tietämykseni aukko oravien elämästä. Google tiesi kertoa, että tämä oli kesän toinen poikue ja että poikasia on emolla yleensä 3-6 ja tämä emo kantoi meidän nähtemme 8 poikasta uuteen kotiin! Hetkessä oli jännittävää taikaa ja tuntui, kuin meillä oli yhteinen salaisuus :) Pikkusisko oli kyllä katkera palattuaan kaverinsa luota kuullessaan tämän kaiken ja tärkeät faktat, joita ekaluokkalainen nämä tarkasti opiskeltuaan auliisti jakoi asiantuntijana. Piti myös tulostaa kuvia koulukavereille ja opelle näytettäväksi, sen verran tärkeä juttu näköjään oli.. :)

POMPdeLUX syksy/talvi 2012

No nyt se vihdoin tuli ja kyllä oli kaiken odotuksen arvoista! Silmät ristissä yöllä killittelin näitä ihanuuksia, kun ilmoitus mallistosta tuli niin myöhään sähköpostiin.. Päivällä mallisto näyttää (no silmät on edelleenkin ristissä)  yhtä herkuilta!

Tykkään hurjasti näistä väreistä, ja isoimmalle ja pienimmälle sieltä löytyy paljon ihanuuksia, mutta meidän keskimmäiseltä lähtee värit omista kasvoista. Keskimmäinen tarvitsee paljon kirkkaita ja vahvoja värejä, mutta kyllä täältäkin jotain tilaan..

Mallisto löytyy täältä

Jostain syystä en saanut lisättyä tähän kuvia, mutta yritys jatkuu..

Ekaluokkalainen

Voi ihanuutta ja kamaluutta! Meidän esikoisesta tuli tänään ekaluokkalainen.. Ihanaa, että lapset kasvavat ja kamalaa, että lapset kasvavat.

Koulun alkamisesta on puhuttu kevät ja koko kesäloman se on ollut mielessä ja nyt se on sitten todellista. Aadaa jännitti aika tavalla ja kyllä jännitti äitiäkin. Luulin kyllä, että olisin siellä parkunut vauvani menetystä maailmalle, mutta otinkin ihan yllättävän rauhallisesti ja ainoastaan voin pahoin.. Vanhemmat päästettiin onneksi luokkaan sisälle mukaan aluksi ja kun Aada sieltä omalta pulpetiltaan hymyili aurinkoisena, niin jotenkin omakin mieli rauhoittui. Kyllä se siellä pärjää!

Koulureppu, penaali ja muut tarvikkeet olivat tärkeitä ostoksia. Reppua olikin yllättävän vaikeaa löytää, niin että Aada oli siihen itse tyytyväinen, sopivan kokoinen ja istuu hyvin selkään.

Ihana koululaiseni, iloa ja intoa koulupäiviisi!

Olympiamitalistin äitinä :)

Niin, ihan vaan vaatimattomasti totean, että meidänkin perheestä löytyy olympiamitalisti... Kesän alussa täällä meidän kylällä oli lasten olympalaiset, joissa Tilda otti kahdesta lajista, juoksusta ja pituudesta pronssia!

Aadalla oli samat lajit, mutta ihan ei tulokset riittäneet mitaleille, hyvin kuitenkin! Tuloksena 5. ja 7. sija samoissa lajeissa. Aadalla on kova kilpailuvietti, harmi vain, että tuon ikäiselle (7 v) on kovin vähän omia sarjoja kilpailuissa. Yleensä vasta pienin sarja on 9 vuotiaitten ja voin sanoa, että kahdella vuodella on tässä vaiheessa tosi iso merkitys! Aada halusi yksissä toisissa kisoissa vain kilpailemaan ja ne 9-vuotiaat olivat osa melkein jo päätä pidempiä. Ei se onneksi Aadaa haitannut, kunhan halusi mennä kokeilemaan. Hienon oman ennätyksensä Aada pituudessa hyppäsi, 244 cm!

Ja vielä perheen pienimmän oma urheilusuoritus samoissa kisoissa..

Hän lähti konttaamaan!! Onneksi satuin heilumaan kameran juuri silloin, nämä ovat ne ensimmäiset konttausaskeleet! Ikää Fionalla tässä 8 kk ja 1 viikko. Tästä kuvasta on aikaa kuukauden verran ja nyt kontataan jo lujaa!

Iso JEEEEE meidän kaikille tytöille!

Kesäkeiju

Asu on vapaa :) Oltiin vähän pyöräilemässä, oma asuni oli kuitenkin monin verroin tylsempi.. Tilda on kovassa keiju-iässä ja etenkin Winxit on kova juttu. Tykkää meillä niistä vielä onneksi Aadakin, joten ihania keijuleikkejä on leikitty ja taikavoimia esitelty. En tiedä, onko tämä edellä mainittuja taikavoimia, mutta hetkelliseen kuulemattomuuteen pystyvät kumpainenkn :D

Kuvat otettiin vain hetki ennen sadetta ja sen jälkeen oltiinkin ihan litimärkiä! Onneksi se ei mielialaan vaikuttanut yhtään, nauratti vain! Myös ohikulkijoita..